Pitkän naisen päiväkirja

Pieleen meni!

*sis mainoslinkkejä

Mikä meni pieleen? Mitä tein väärin? Miksi tämä ei onnistu? Joskus ihminen joutuu kysymään näitä seikkoja itseltään. Etenkin ihmissuhde rintamalla, nämä kysymykset askarruttavat. Blogissa pohdintaa ihmissuhteesta, mutta ennen sitä pitää kertoa mikä meni pieleen…

Pieleen meni tällä kertaa virkistykseksi suunniteltu reissu.

Sain kutsun Mediapäiville Helsinkiin, ja ilmottauduin sinne innoissani… Edellisen kerran kävin siellä ennen Koronaa.

En ole pitkään aikaan käynyt Helsingissä joten buukkasin mediapäivän oheen ystävien tapaamisia. Pakkasin laukkuun innoissani tuliaisia.

Kaikki meni pieleen. Siis pöntöstä alas. Koko reissu oli hanurista!

Lähdimme (minä ja 87 v. hauras äitini) sisareni ja hänen miehensä kyydissä kohti Helsinkiä.

Sisko ja miehensä yskivät etupenkillä tiuhaan tahtiin.

Perille päästyämme piti selvittää mikä sai siskon ja miehensä niin kovasti yskimään?

Haimme testit, ja kutiava yskä paljastui Koronaksi.

Samana iltana aloin itsekin yskiä, ja testi näytti Koronaa. Seuraavana päivänä myös äidin.

Peruin kaikki tapaamiset. Makasin horteisena 3 päivää ja yötä ennen kuin jaksoin pestä edes hampaat. Koronaa on lievempää ja tuhdimpaa sorttia.

En sanoisi omaani tuhdiksi, kuume huiteli 39 asteessa, ja se laski rivakasti ylös ja alas.

En sanoisi omaa Koronaa tuhdiksi siksi, että hengitin vapaasti ja pystyin liikkumaan vessaan ja sänkyyn pyörtymättä. Päätä särki rajusti, ja kolmannen päivän iltana tajusin olleeni aivosumussa. Aivosumun loppumisen huomasi siitä, että kallo kirkastui hetkessä… Ihan kuin ikkunat olisi pesty.

Toisaalta pieleen mennyt matka, ei oikeastaan mennyt pieleen. Toivoin saavani Koronan ennen kuin lähden pariksi viikoksi Espanjaan ja toiveeni toteutui.

Pieleen meni!

Etäinen kiintyjä

Sänkypotilaana avasin Bookbeatin. Rakastan elämäntarinoita… Päätin kuunnella Jari Tervon kirjaa Loirista. Tapasin Loirin nuorena, hän haki minua tanssimaan Sorsanpesällä, konserttinsa tauolla.

En silti lähtenyt hänen mukaansa jatkoille… Kieltäydyin. Olen etäinen kiintyjä, ja sanavalmis kieltäytyjä.

Jäin varmaan siksi hänen mieleensä, sillä suurista laumoista hän bongasi minut monia vuosia myöhemminkin ja tuli aina kysymään mitä minulle kuuluu. Hän muisti jopa etunimeni.

Turhauduin kirjaa kuunnellessa. En tykkää Tervosta kirjailijana. En oo ikinä tykännyt, enkä tiedä miksi. En tykännyt lukijan äänestä, silläkin on merkitystä.

Minua kiinnosti Loirin elämään liittyvät mehevät yksityiskohdat enemmän kuin historia, ja tylsät lehtien artikkelit.

Kuuntelin kirjaa sieltä täältä, mutta se jäi liian laajana kesken.

Minua kiinnosti tietenkin Loirin naisjutut, koska olen kadehtinut naisia jotka uskaltavat tarttua tilaisuuksiin. Siis hyppäävät… En yhtään kadu, etten lähtenyt silloin jatkoille, mutta jäin jo silloin miettimään, että mikä saa minut pitämään pääni kylmänä etenkin noissa tilanteissa.

Pieleen meni!

Ristiriitainen kiintyjä

Tykkään Self Help oppaista. Oikeastaan rakastan niitä. Olen saanut monesta niistä apua.

Eevi Minkkisen teos -Ymmärrä itseäsi, ymmärrä suhteitasi- oli yllättävän avaava teos.

Minun on vaikeaa antautua ihmissuhteeseen, ja aikuisuutta olen alkanut pohtia yhä enemmän mistä tuo johtuu.

Miten rohkeita toiset ovat ja miten arkoja toiset…

Olen se, joka on koko ajan pakenemassa ja kaivamassa syytä lopettaa koko juttu.

Olen se, joka kaivelee toisesta virheitä, kuin likatöhniä merkeiksi siitä, ettei suhdetta kannata aloittaa.

Pelkään menettäväni itsenäisyyteni. Olen mielummin yksinäinen, mutta itsenäinen.

Minkkisen teoksessa puhutaan alitajuisista sitoutumismalleista… Olen lukenut niistä aiemminkin, mutta Minkkisen teos oli yllättävän helppotajuinen. Minkkisen kirjassa sitoutumismalleja ei ollut tyrkyllä liikaa.

Minulla on etäisesti sitoutuvan malli ja nykyisellä miesystävälläni on ristiriitaisesti sitoutuvan malli. Hän lähestyy ihastuksen kohdetta räjähdysmäisen innostuneesti, ja minä taas harkiten. Olen toki imarreltu innokkuudesta, mutta se myös ahdistaa.

Kumpikaan meistä ei omaa turvallisesti sitoutuvan mallia, joka olisi paras pohja parisuhteelle. Emme ole kumpikaan täysin etäisiä tai ristiriitaisia, ne ovat asteikossa aika lievänä, mutta piirteet löytyy.

Mutta minkäs teet? Sitoutumiskaavat syntyvät varhain alitajuntaan. On vain opittava ymmärtämään omia malleja… Hyväksymään ne. On myös hyvä tunnustaa miten pelottavaa aito läheisyys on!

Wau, mitkä keskustelut saimme miesystävän kanssa aikaan tuon Eevin kirjan pohjalta. Kuuntelimme kirjaa osittain yhdessä. Olin jo vienyt yöpaitani pois hänen luotaan, ja tehnyt selväksi, että ollaan vain kavereita. Hänessä on kaikkea mitä olen toivonut, ja se on pelottavaa.

Jäin miettimään, että mitä kaikkea menetän, jos heitämme rukkaset naulaan. Meillä on ollut niin hauskaa.

Etäisesti sitoutuvan mallissa ihminen etsii lohtua mieluummin jostain muusta kuin toisesta ihmisestä. Olen sellainen. Etsin lohtua kirjoista, tekemisestä, yksin olemisesta. Jankutan koko ajan tarvitsevani omaa aikaa…omaa aikaa… Tällä kertaa päätin pysähtyä kuuntelemaan sisäistä viestintää vielä vähän tarkemmin. Mitä se kertoo minusta?

Laitan sulle * affilinkin Eevi Minkkisen kirjaan, jos haluat tutustua teokseen.

https://at.bookbeat.fi/t/t?a=1510243164&as=1519134035&t=2&tk=1&url=https://www.bookbeat.fi/kirja/ymmarra-itseasi-ymmarra-suhteitasi-167263

Ihmissuhteet eivät ole kuin latu, joita vaan hiihdetään.

Haluan Tällä ikää VAIN totuutta, puhtautta ja lämpöä ihmissuhteisiin, enkä huoli mitään muuta.

Itsessäni en voi muuttaa mitään mitä en ole tunnistanut. Tällä kertaa kumppani ei vaadi minua muuttumaan. Se on outoa.

Avioliitossa sen sijaan olin restauroinnin kohde. Olin rakennus, joka piti uusia lattiasta kattoon ja katosta lattiaan ja taas uudestaan.

Riittämättömyyden kaava vei minut tuohon avioliittoon, koska se oli niin tuttua ja turvallista. Joillekin on turvallista olla poljettu. Se tuntuu rakkaudelta.

Oletko sinä miettinyt ihmissuhteitasi alitajuisen kaavasi vinkkelistä?

Jahtaatko, vai tuletko jahdatuksi? Tuntuuko turvallinen tylsältä? Etsitkö vikoja, päästäksesi irti?

Ihmissuhteet ovat portti lukittuihin tunteisiin…

Näitä nyt mietiskelen… Korona ei ole parantunut viidessä päivässä, pientä jälkimakua on vielä.

Pysy terveenä… tai jos nyt sairastat – Parane pian!

Tässä myös toinen aiheeseen liittyvä kirja *mainoslinkki

https://at.bookbeat.fi/t/t?a=1510243164&as=1519134035&t=2&tk=1&url=https://www.bookbeat.fi/kirja/tule-lahelle-mene-pois-75479

  • mainoslinkit ovat affiliatelinkkejä, niitä voi vapaasti klikata, se ei tuota kuluja sinulle, eikä tuloja minulle. Jos ostat linkkini kautta jotain, saan siitä pienen komission. Kiitos siitä!

Bythe<3

iirispiiris

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s