Olenko minä lihava?

*sisältää mainoslinkin

Olen aavistanut olevani keskivartalolihava… Aavistellut, koska en tiedä. Olen sokea peilikuvalleni. Näen peilissä aina hoikan ihmisen. Enkä kehtaa kysyä keneltäkään, että olenko minä lihava?

Kuuntelen mieluummin omia asuja, alushousut siitä kuiskivat, joskus huutavat, housunkaulukset kertovat, joskus tiuskivat, mutta en silti tiedä… jos olen ostanut liian pieniä kokoja, vai kutistuivatko ne pestessä?

Joku puristaa koko ajan, eikä se ole varvas!

Aion olla rohkea… ja katsoa totuutta silmiin. Otan videon esiin ja tallennan vatsan. Kierrän kameraa sen ympäri. Hui…kauhistus! Vatsa on kerrostunut. Siinä se makaa pehmeänä. Tulee mieleen jotenkin Buddha… Onko henkisyyteni livahtanut vatsaan ja pullistelee siellä?

-Entä jos olenkin laiha läski?

Kysyin eräältä ystävältä, että olenko hänen mielestään keskivartalolihava vai en?

Hän vaivaantui, kierteli ja kaarteli. Esitin kysymyksen uudelleen ja hän vastasi lattiaa tuijottaen:

” Jotkut ovat hoikkajalkaisia ja keskivartalolihavia. Kaikilla SINUN ikäisillä kertyy vatsaan , etkä sinä ole niin paha kuin moni muu”…

Järkytyin… niin paha… on hyvä vastaus!… Tuo ei lohduta! En ole kaivannut lohtua vaan totuutta! Totuus kirpasee, pakko myöntää, mutta se myös potkaisee vauhtiin.

Minulla on monia ystäviä (jopa itseäni vanhempia) joiden kropat ovat timanttia, mutta he tekevät työtä kehojensa eteen.

Olen hoikan identiteetin ihminen ja siitä seuraa vaara, etten huomaa muutoksia, en edes lihomista.

Minäkuva määrää sen mitä itsestäsi ajattelet. Minäkuvani antaa minun vetää pussillisen karkkia ja levyllisen suklaata, jos niin huvittaa. Koska minäkuvani mielestä olen hoikka!

Siinä EI SIIS hälytyskellot soi!

Kysyin kameralta, olenko minä lihava?

Onneksi on yksi rehellinen taho. Se on raaka ja armoton suorasuu, KAMERA. Ja vielä armottomampi. VIDEO. Sieltä paljastui melkoinen totuus.

Olen keskivartalolihava ja sillä siisti. Minulla on siitä 101 ikävää todistetta kamerassani.

Koronakevään, iän ja hormonien piikkiin on helppoa heittää tämä pullistuminen. Mutta tärkeintä on kysyä itseltään, onko hyvä olla nyt?

Olen alavartalo lihava…

Alavatsallani on sitkeä rasvakeräymä. Sellainen joka ei lähde pois. Jos laihdutan, jalkani kapenevat, pylly haihtuu ja muu keho kuihtuu, mutta tuo pallukka on ja pysyy.

Nyt olen päättänyt käydä ”kylmän” sodan tuota makkaraa vastaan. Grrr… todella kylmän!

Tartuin luuriin ja varasin ajan Nordicshapen klinikalle Taina Heikkisen käsittelyyn. Tapasin Tainan sattumalta kesällä ja vakuutuin hänen ammattitaidostaan välittömästi. Kosmetologina tunnistan esteettisen talentin kaukaa. Tarvitsin Tainan apua ja sillä siisti.

Cryolipohoito muokkaa ilman veistä

Ennen sitä kuulin Cryolipohoitosta ystävältäni. Hän oli käynyt siinä kerran, mutta sai jo pitää pieneksi jäänyttä mekkoaan.

Jäin miettimään cryolipoa yhtenä mahdollisuutena iskeä omaan makkaraan.

Se sopii niiden ihmisten ongelmiin, jotka ovat hoikkia, mutta heillä on kehossaan keräymä rasvaa, joka ei inahdakaan liikunnasta tai ruokavaliosta.

Cryolipohoito toimii kolmella tavalla

• Lasersäde heikentää rasvasolua 10 min ajana

• Kryo-osuus laittaa rasvan jäähylle 4 asteeseen 50:neksi minuutiksi

• Kavitaatio antaa kyytiä rasvasolulle.

5 viikon päästä sama toistetaan ja sen jälkeen odotetaan vielä 5 viikkoa ja tehdään 3:s hoito. Lopulliset tulokset ovat nähtävissä muutaman kuukauden sisällä.

Itsepäinen rasva kristallisoituu jäätymisen seurauksena ja poistuu aineenvaihdunnan myötä hiljakseen.

Miltä cryolipohoito tuntuu?

Nyt on eka kylmä sota takana ja olo on toiveikas.

Hoito oli rentouttava.Siihen kuuluu pieni ikävä vaihe. Se oli silloin, kun vatsamakkara imeytyi koneen anturaan.

Ikävä vaihe kesti muutaman sekunnin ja sitten rentouduin melkein kokonaiseksi tunniksi.

Kylmentyminen eli rasvan jäähtyminen tuntui kipristelynä myös. Olisi hassua jos mikään ei olisi tuntunut miltään.

En mieti tuloksia tässä vaiheessa. Kosmetologina tiedän, että tulos tulee aikanaan. Haluan antaa aineenvaihdunnalle aikaa tehdä työnsä rauhassa.

Rasvat riesana, keskivartalolihavalla!

Rasvasolumme ovat muodostuneet jo murrosiässä. Niitä ei synny aikuiselle enää lisää. Olemassa olevat rasvasolut sen sijaan saattavat kasvaa hurjiksi moduuleiksi.

Siinä hoitopedillä makoillessani mietin – Miksi en tehnyt tätä jo aeimmin? Olen syönyt elämäni aikana valtavat määrät suklaata ja luulenpa, että kaikki tuo mikä alavatsallani röllöttää on Fazerin sinistä.

Murrosiässä söin levyn päivässä, tietämättä että söin rasvasoluja. Silloin se ei näkynyt missään…

Nordicshapen henkilökunta on osaava ja tilat viihtyisät!

Ohessa linkki heidän sivuilleen. Siellä on jos jonkinlaista hoitoa ja täydellinen rauha olla ja nauttia.

*https://www.nordicshape.fi/

On hyvä tietää, millainen on, onko sittenkään edes lihava?

Minua on aina harmittanut, että esteettistä kauneudenhoitoa arvotetaan ylilyöntien perusteella.

Niistä tehdään käyntikortti asialle. Monet upeat tulokset eivät nouse otsikoihin, koska niissä ei ole tuota ylilyönnin tarttumapintaa.

Esteettinen kauneudenhoito on myös mielenterveyden hoitoa.

Katsotaan mahtuuko pinkit housut cryolipojen jälkeen? Seuraa tarinoitani niin pääset näkemään.

Olen niin innoissani siitä, että tämäkin hoito on keksitty. Vastaus kysymykseen olenko minä lihava on?… En ja joo. Paikallisesti, kyllä.

ByTheHeart

iirispiiris

❤