Uskallatko onnistua?

Oletko sinä törmännyt onnistumisen pelkoon? Se vasta peikko onkin. Se on joskus suurempi kuin epäonnistumisen pelko!

Minusta on turvallisempaa epäonnistua, koska silloin en loukkaa ketään.

On vaikea astua valoon, jos on tottunut olemaan varjossa. Huomaan, että mietin näitä asioita jos olen vahingossa onnistunut ja kaveri on jäänyt kakkoseksi.

Epäiletkö heti, että se oli vahinko tai taso vain oli huono sillä kerralla?

  • Jos onnistun, onko se vahinko? Paras vähätellä heti, ettei muut kerkeä tai luule minun luulevan mitään!
  • Jos onnistun, muutunko ihmisenä?
  • Jos onnistun, menetänkö läheiseni?
  • Jos onnistun ja kaveri ei, miten se kestetään?
  • Jos kaveri suuttuu, hylkää tai vihaa?

Epäonnistuitko kohteliaisuudesta?

Viime syksynä törmäsin tähän. Olin uudessa työpaikassa. Siellä piti myydä. Kauppa kävi hyvin… Aloin pelätä, että myyn enemmän kuin vierustoveri. Huomasin hänen hermostuvan aina kun sain kaupat. Tykkään tuosta upeasta, älykkäästä naisesta, enkä halunnut hänen tuntevan itseään uhatuksi.

Hätäännyin. Rupesin himmailemaan kauppojen tekoa. Odotin, että vierustoveri onnistui ja sai kaupat ja sitten vasta latasin täysillä. Olin kokenut saman asian keväällä eräässä toisessa myyntiryhmässä, jossa vierustoverini siirtyi toiseen huoneeseen.

En halunnut kokea samaa ”tyrmistystä” toista kertaa, joten päätin odottaa, että toinen onnistuu ennen minua.

Ahdistuin, sillä saisinko jäädä koeajan jälkeen taloon, riippuisi myynneistä ja jos nyt himmaisin niitä saattaisin saada potkut.

Kuva Avalon Beach, oma albumi

Poista epäonnistumisen kaava

Olin nähnyt karun puolen siitä mitä on olla 60- vuotias hylkiö työmarkkinoilla. Arvoni on nolla. Korkeintaan nolla +. Ei ole siis paljon valinnan varaa.

Jos en uskalla olla hyvä, saatan saada monon kuvan persukseen. Päätin ratkaista pääni sisällä jylläävän ongelman.

Mistä johtuu, että olen valmis olemaan kakkonen, vaikka voisin olla hetkittäin ykkönen? Miksi ykköspaikalle pääseminen suorastaan sattuu minuun?

Tule varjosta valoon ja sano piu paut arvostelijoille

Tein listan tapahtumista, jolloin olen halunnut mieluummin hävitä kuin voittaa… Se paljasti yllättäviä seikkoja kaukaa historiastani. Seikkoja joiden takia katsoin paremmaksi pysyä varjossa kuin tulla valoon.

Uskon ilmiön olevan monen naisen ongelma, varsinkin jos nainen yrittää tavoitella unelmiaan tai jos nainen joutuu vahingossa valokehään jonkun toisen sijasta.

Tämä kertoo myös siitä, että ympärillä ei ole ollut kannustajia, vaan niitä jotka osoittavat sinulle paikkasi – Nurkassa ja kyyryssä, mieluiten.

Menneisyyttä ei kannata soimata siitä enää. Kukaan ei tehnyt sitä tahallaan. Aivan hyvin olisin voinut kiivetä esiin ja rynniä etupenkille kyynärpäät ojossa, mutta valitsin toisin – Kakkosen roolin. Se palveli silloin paremmin.

Kuva Avalon Beach, oma albumi

Kaava katoaa helposti

Ongelmasta pääsee eroon, kun sen tiedostaa. Jos huomaat, että nyt napsahti kaava päälle. Se katoaa samantien sinne mistä tulikin, eli tyhjyyteen.

Aina, kun valmistaudumme kilpailutilanteeseen on hyvä kysyä itseltään, uskallanko myös voittaa ja olla paras. On hyvä tiedostaa, että kaava väijyy olkapäällä hypätäkseen aivoihisi ja jankuttaakseen yhtä sanaa -luovuta…

Älä silloin anna periksi. Et tee kenellekään pahaa jos loistat ja näyt. Tässä maailmassa on sinulle tilaa, yhtä lailla kuin kaikille muillekin.

Saat olla sinä, upea ihminen. Saat voittaa ja kiivetä ykkössijalle. On sinun vuorosi loistaa.

Me olemme monimutkaisia me ihmiset. Lipastoja, täynnä tutkimattomia lokeroita.

ByTheHeart

iirispiiris

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: